Hevosen rentous luo hyvinvointia

Tietoinen ratsastus

Hevosen rentous luo hyvinvointia

Hevosen rentous on asia, joka saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, varsinkin, jos oma hevonen useimmiten on rento. Joillekin se voi kuulostaa utopialta, sillä oma hevonen voi tuntua jatkuvasti hieman jännittyneeltä ja siltä, että se olisi lähdössä lentoon.

Rento hevonen ei tarkoita reagoimatonta tai flegmaatttista, eikä liikkeessä myöskään ”löllöä”. Rentous on ennemmin kehon ja mielen tasapainotila, jossa hevosella on hyvä olla ja liikkua vapaasti. Miten sinä määrittelet hevosesi rentouden ja pyritkö siihen aktiivisesti? Tässäkin asiassa kannattaa aina huomioida ja tiedostaa yksilölliset erot. Vaikka rentous on yleinen käsite, sen olemassaolo voi näkyä monin eri tavoin.

Hevosen rentous

Hevosen rentous: Rento hevonen voi hyvin

Miksi hevosen rentous sitten on niin tärkeätä? Yksinkertaisesti siitä syystä, että rento hevonen voi hyvin. Mielestään ja kehostaan rento hevonen liikkuu mielellään, oppii asioita oikeanlaisesssa rakentavassa mielentilassa ja lisäksi rentous vaikuttaa hevosesta palautumisessa ja suhtautumisessa uusiin asioihin tai muutoksiin.

Jännittyminen voi tulla esiin monilla tavoilla ja hevoset reagoivat siihen yksilöllisesti. Jotkut näyttävät jännityksen enemmän käytöksellään ja toiset esimerkiksi kehollaan. Jos hevosesi on joskus ollut esimerkiksi muutosstressin tai kivun vuoksi jännittynyt, osaat ehkä sanoa, milloin se ei sitä ole. Hevosen rentous on iso osa hyvinvoivan hevosen kokonaisuutta.

Kehon ja mielen rentous

Hevosen kehossa tai mielessä olevat asiat voivat vaikuttaa siihen, kuinka rento hevonen voi olla tai siihen, milloin hevonen jännittyy. Vaikka lopputulos, eli jännittyminen, on sama. Voi triggerin tunnistaminen helpottaa jännityksen purkamista ja rentouden etsimistä, sillä tiedät jo valmiiksi mistä lähteä liikkeelle. Keho ja mieli toimivat käsikädessä, eli kun toinen jännittyy seuraa toinen mukana. Sen vuoksi kehon ja mielen rentoutta ei voi erottaa toisistaan, mutta tämän tiedostaen voi toimia edesauttamalla rentouden löytymistä.

Kehon jännittymistä voi aiheuttaa esimerkiksi erilaiset kiputilat, jumit kehossa tai muu vastaava suoraan kehoon vaikuttava asia, kuten epäsopiva satula/kuolain tms. Jos jännitystä aiheuttaa epäsopiva varuste ja se huomataan ajoissa, usein voi riittää, että varuste vaihdetaan sopivaan/poistetaan käytöstä. Tällainen jännitystila on suhteellisen helppo poistaa, jos hevonen ei ehdi kipeytyä ja/tai jää kipumuistia.

Mielen jännittymiseen voi vaikuttaa esimerkiksi muutokset rutiineissa, muutokset ylipäänsä, oudot tilanteet, jo yllä mainittu kipumuisti tai jokin muu vanha muistijälki tai pitkäaikainen stressi ja ylikierroksilla käynti. Jännittyminen voi myös trggeröityä aina jossakin tietyssä tilanteessa, jolloin hevonen on yhdistänyt tiettyyn tapahtumaan/tekemiseen/paikkaan jännittyneen tunnetilan. Tällaisen enemmän mielessä olevan jännittymisen muuttaminen rentoutumiseksi tarvitsee usen enemmän työtä ja toistoja ja ehdottoman psykologisesti turvallisen ympäristön, jotta hevosella on mahdollisuus kokea rentous myös mielen tasolla.

Rentoutta etsiessä on aina hyvä muistaa tarkistaa siis mahdollisen tai mahdolliset syyt jännittymiselle.

Tsekkaa kirjoittamani listaus mahdollisista syistä jännittymiseen täältä.

Peruselementit, jotka tukevat hevosen rentoutta ja hyvinvointia

Jotta hevonen voisi voida hyvin, sen olisi hyvä saada toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Rentoa mielentilaa voi opettaa hevoselle, mutta on tiettyjä perusasioita, joista kannattaa usein lähteä liikenteeseen, jotta sulkee pois tietyt turhat jännittymistä aiheuttavat triggerit.

Ruoka:
Hevonen on laiduntaja, joka on tottunut syömään jatkuvasti pieniä määriä sekä etsimään ruokaansa. Lisäksi hevosen mahalaukku on suhteellisen pieni sen kokoon nähden ja mahahappoja erittyy jatkuvasti mahan rauhasosassa, oli mahalaukussa ruokaa tai ei. Sylki, jota erittyy hevosen syödessä, neutralisoi näitä happoja. Ruokailuvälien ollessa pitkät mahahappojen vaikutus ei neutralisoidu ja esimerkiksi mahahaavan syntymiselle on isommat riskit. Vettä olisi hyvä olla myös koko ajan tarjolla ja riittävän puhtaista astioista.

Lauma:
Hevonen on laumaeläin, me kaikki tiedämme tämän. Laumassa eläminen ja oleminen on hevoselle luontaista. Ideaalitilanteessa laumalla on paljon liikkumatilaa sekä resurssejan käytössään niin, että niistä ei tarvitse tapella. Ymmärrettävästi on myös yksilöitä ja tilanteita, joihin ei vain sovi muiden hevosten seura. Hevoselle toisen hevosen koskettaminen ja seura on kuitenkin tärkeää, jonka vuoksi jokaisella hevosella on toivottavasti mahdollisuus kanssakäymiseen edes aidan/karsinan seinän yli.

Liikkuminen:
Hevonen on luotu liikkumaan ja se voi reagoida jos liikkumisen tarve ei toteudu. Vapaan liikkumatilan ja pakenemisreaktion harjoittelun puute voivat aiheuttaa hevosessa jännittymistä ja stressiä, jotka voivat purkautua esimerkiksi ratsastaessa ylimääräisinä kevätjuhlaliikkeinä, jännittymisenä, pelkäämisenä tms.

Hevoselle luontaista liikkumista on myös lyhyet spurtit tai siirtymät askellajien välillä, ei pitkien matkojen juokseminen. Joskus tämän asian huomioonottaminen voi auttaa, kun etsitään avaimia rentouden etsimiseen silloin, kun moni muu asia on jo kunnossa.

Hevosen rentous

Löydät minut myös Facebookista ja Instagramista

Palaa kotisivulle tästä

Kaksi ylintä kuvaa: Anniina Gullans

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *