Tasapaino, ratsastuksen perusta ja haaste. Mistä on kyse?

Tietoinen ratsastus

Tasapaino, ratsastuksen perusta ja haaste. Mistä on kyse?

Tasapaino, ratsastuksen perusta ja haaste. Mistä on kyse ja miksi tasapaino tuntuu välillä niin haastavalta. Tässä artikkelissa käydään läpi ratsastukseen ja tasapainoon liittyviä lainalaisuuksia, jotka avaavat myös sitä, miksi laji on haastava.

Tasapaino, ratsastuksen perusta ja haaste

Tasapaino on nimensä mukaisesti tila, jossa mikään osa ei liiku. Painopiste on se paikka tai kohta, jonka tukeminen auttaa tasapainon asettumisessa.

Tasapainoa on kuitenkin erilaisia lajeja, on vakaa, epävakaa ja epämääräinen tasapaino. Ratsastus menee epävakaan tasapainon alle, se tarkoittaa sitä, että poikkeutustilanteessa tasapaino katoaa.

Epävakaa tasapaino tulee siitä, että meillä on kaksi itsenäistä ja liikkuvaa osaa yhdessä ja nämä kaksi itsenäistä liikkuvaa osaa saavat toisensa helposti epätasapainotilaan, tämä tarkoittaa sitä, että massan keskipisteet/painopisteet eivät automaattisesti hakeudu tasapainoon suhteessa toisiinsa.

Voidaan puhua myös staattisesta ja dynaamisesta. tasapainosta. Staattinen tasapaino liittyy asentoon eli paikallaan olevan tasapainon hallintaan. Dynaaminen tasapaino taas liittyy liikkeen hallintaan eli tasapainon ylläpitoon liikkeen/liikkumisen aikana.

Tasapaino ratsastuksen perusta

Epävakaa taspaino ja dynaaminen tasapaino ovat ratsastuksessa oleelliset tasapainon lajit

Ratsastaessa on enemmän kyse dynaamisesta tasapainosta, sillä ratsastukseen liittyy voimakkaasti liikkuminen (oma keho ja hevonen). Koska meidän tulisi hallita ratsastuksen aikana sekä oman kehomme että hevosen liikkeen aiheuttama voima kehossamme, on kyse hyvin dynaamsisesta tasapainosta ja sen ylläpitämisestä.

Kun tähän dynaamiseen tasapainoon vielä liitetään ajatus epävakaasta tasapainosta, jossa itsenäisesti liikkuvat osat saavat helposti toisensa epätasapainotilaan, voidaan hyvinkin todeta ratsastuksen haastavuus.

Näiden kahden lainalaisuuden vuoksi ratsastus ei ole kiinni lihasten jännittämisestä tai tietyn staattisen asennon ylläpitämisestä (vrt. esim käsien asento), sillä silloin on kyse nimenomaan staattisesta tasapainosta. Jos keskitymme ainoastaan staattiseen tasapainoon, emme pysty istumaan ja olemaan jäntevästi hevosen selässä, jolloin emme myöskään voi vaikuttaa hevoseen tai hakea hyvää tasapainoa hevosen kanssa, sillä oma staattisuutemme estää tasapainon löytämisen.

Tasapaino ratsastuksen perusta

Tasapainon hallintaan ja ratsastukseen liittyviä muita erityispiirteitä ovat

Yllä olevan tiedon lisäksi on vielä hyvä ottaa huomioon muutama muu asia, jotka liittyvät kokonaisuutena ratsukkoon ja siihen, minkälaisen tasapainon ratsukko voi keskenään löytää:

  • Ratsastajan kehonhallinta ilman hevosta
  • Ratsastajan tietoisuus omasta kehostaan ja sen toimista ratsastuksen aikana
  • Ratsastajan mielen tasapaino
  • Hevosen kehonhallinta ilman ratsastajaa
  • Hevosen kyky kantaa itseään
  • Hevosen mielen tasapaino
  • Tasapainopisteiden/massan keskipisteiden välisen suhteen vaikutus siihen, kuinka hyvin tai helposti tasapainon voi ylläpitää tai sitä kehittää
  • Istunnan merkitys

Voiko tätä tasapainoa kehittää?

Lyhyt vastaus on kyllä. Ratsastus on lajina sellainen, jossa voi aina kehittyä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että joskus asioiden kehittäminen vaatii oikeasti työtä ja joskus kehittymienn voi tuntua hitaasti etenevältä.

Koska tasapainoon ja sen kehittymiseen liittyy monta asiaa, riippuu kehittäminenkin aina siitä, mikä on lähtötilanne. Yllä olevassa listassa on asioita, joiden kehittäminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa tasapainon ylläpitäminen on.

Usein voi olla helpompaa aloittaa tasapainon kehittäminen erillään, eli ratsastaja harjoittaa kehonhallintaa muualla kuin hevosen selässä ja hevoselle opetetaan kehonkäyttöä maastakäsin.

Tasapaino ratsastuksen perusta

Miksi tasapaino on tärkeää ratsastuksessa?

Ilman tasapainoia ei ole olemassa hyvää ratsastusta. Ratsukko ei voi toimia tai liikkua optimaalisesti, jos tasapainoasiat eivät ole jossain määrin hallinnassa. Esimerkiksi kädellä hevosesta tukea ottava ratsastaja ei auta hevosta löytämään tasapainoa tai liikkumaan tasapainoisesti. Hän ei myöskään löydä omaa tasapainoaan, sillä hän hakee tukensa hevosesta, kun se pitäisi hakea omasta kehosta.

Todennäköisesti me kaikki tiedämme, kuinka helpolta ja hyvältä tuntuu se hetki, kun olemme tasapainoissa ja tasapainoinen ratsukko. Silloin meidän on helppoa ja vaivattoman tuntuista istua hevosen selässä ja hevosen on helppo liikkua allamme.

Tasapainoinen ratsukko pystyy toimimaan ratsukolle optimaalisella tavalla, jolloin sekä keho että mieli voivat hyvin ja tekemisestä tulee mukavaa.

On hyvä muistaa, että mikään tilanne ei ole stabiili ja sekä meidän että hevosen kehot voivat olla erilaisia eri päivinä. Tämän vuoksi me voimme kohdata tasapainoasiat monenlaisista näkökulmista ja lähtökohdista käsin, se on lajin rikkaus ja loputon oppimisen tie.

Palaa kotisivulle tästä

Löydät minut myös Facebookista

Kuvat: Anniina Gullans

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *