Etukeno ja ratsastus, kaksi eri tilannetta

Tietoinen ratsastus

Etukeno ja ratsastus, kaksi eri tilannetta

Etukeno ja ratsastus, aiheesta voidaan puhua kahdessa eri tilanteessa: Kun istuntamme onnormaalitilanteessa aina hieman eteenpäin kallistunut. Tai silloin, kun eteen tulee tilanne, jossa syystä tai toisesta meille tulee tarve takertua hevoseen, jolloin menemme isompaan etukenoon ja kyyryasentoon.

Mitä näissä kahdessa tilanteessa tapahtuu ja mikä on niiden oleellinen ero?

Etukeno ja ratsastus
Demonstraatio etukenosta

Etukeno ja ratsastus

Etukeno normaalitilanteissa

Jos istunta on eteenpäin kallistunut aina kun ratsastat, todennäköisesti et istu istuinluidesi päällä suorassa. Olen kirjoittanut tarkemmin istuinluista tässä kirjoituksessa. Etukenoisessa istunnassa istutaan enemmän häpyluun päällä, jolloin ollaa koko ajan kaatumassa eteenpäin.

Liikettä ajatellen tämä tarkoittaa, että istutaan aina hieman liikkeen edellä, jolloin voi olla vaikeaa istua liikkeen mukana jäntevänä. Etukenoiseen istuntaan voi liittyä mm. puristavat polvet ja reidet, jännittynyt ja ylöspäin nouseva kantapää sekä notkoselkä, jolla keho kompensoi epätasapainoa.

On yksilöllistä, mistä tätä ongelmaa kannattaa lähteä purkamaan ja mikä on kenenkin yksillöinen tapa pyrkiä istumaan suorassa. Istuinluista on kuitenkin helppo lähteä liikkeelle, samoin usein auttaa se, että lähdetään etsimään keskivartalon tukea ja rentoutta jalkoihin. Etukenoinen istunta on usein väistämättä hieman jännittynyt tavalla tai toisella.

Etukeno ja ratsastus
Istuinluut miltei irti satulasta

Etukeno yllättävässsä tilanteessa ja tarrautuminen hevoseen

Miksi tarraudumme hevoseen yllättävässä tilanteessa ja painumme kyyryyn? Yllättävän tilanteen sattuessa kehomme reagoi puristautumalla, tarrautumalla ja menemällä kyyryyn. Moni haluaisi tästä tavasta eroon, sillä se on ratsastuksen kannalta epäkäytännöllinen tapa, joka on kuitenkin ihmiselle täysin luontainen reaktio.

Tälle reaktiolle löytyy selitys ja selitys on ihmisen suojelumekanismi. Ratsastuksen kannalta siitä on kuitenkin usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihmisen keho reagoi pelästymiseen hyvin alkukantaisella tavalla. Kyseessä on kehon (ja mielen) suojelu ja tämä mekanismi on iso osa ihmisen kehityshistoriaa. Pelkoärsyke siis aiheuttaa meissä kehon- ja mielentasolla muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten reagoimme ja mitä kehomme tekee vaaralliseksi koetussa tilanteessa.

Turvattomuuden tunne

Ratsastaessa tarrautuminen (käsillä ja/tai jaloilla) on refleksi, jonka kehomme tekee automaattisesti. Kyyristymisen tarkoitus on suojella sisäelimiä sekä ylipäänsä kehoa ulkopuolelta tulevalta vaaralta. Ratsastuksessa joudumme siis toisin sanoen opettamaan mieltämme ja kehoamme reagoimaan eri tavalla, kuin mikä olisi ihmisen luontainen reaktio äkillisessä tilanteessa. Tämä ei ole mahdotonta, mutta asian haastavuus on hyvin yksilöllistä ja olemassa olevilla kokemuksilla on myös iso rooli.

Koska kyseessä on sekä kehoon että mieleen liittyvä asia, on tietoisuudella iso rooli sen suhteen, miten tiedostamme sen, mitä kehossamme ja mielessämme tapahtuu. Tiedostammeko milloin jännitymme? Tiedostammeko hetken, jossa tarrautuminen alkaa? Osaammeko, edes hetkellisesti, päästää irti tiedostaessamme kehomme reaktion? Onko meillä hevonen, jonka kanssa voimme päästää irti takertumisesta?

Meidän tulee tuntea olomme turvalliseksi ja olla turvallisen tuntuisessa ympäristössä, jotta voimme opettaa kehoamme ja mieltämme toimimaan eri tavalla. Pelkkä päätös tai pelon piilottaminen eivät riitä, koska kyseessä on usein syvällä oleva asia, jonka läpikäynti ja prosessi on jokaisella erilainen. Koska kokemukset ja oppiminen ovat yksilöllisiä on joskus hyvä ottaa avuksi joku ulkopuollinen henkilö eikä jäädä ongelmien kanssa yksin.

Suunniteltu ja tarpeellinen etukeno

Muutama vinkki:
Aloita pienillä ja sinulle sopivan yksinkertaisilla harjoituksilla.

  • Keskity hengittämiseen
    Tiedosta milloin pidätät hengitystä ja kun huomaat näin tapahtuvan, korjaa tilanne
  • Tunne ja tunnustele kehonosia.
    Mikä kohta jännittyy, mitä tapahtui ennen jännittymistä. Pyri päästämään irti jännityksestä sen huomattuasi
  • Harjoita tasapainoasi
    Mitä paremmin olet tasapainossa sitä enemmän voit luottaa kehoosi yllättävissä tilanteissa
  • Harjoita tietoisuutta kehostasi ja mielestäsi
    Mitä aiemmin saat itsesi kiinni erilaisista toiminnoista sitä nopeammin pystyt ja voit niihin vaikuttaa

Usein auttaa, jos saa edes ajoittain ulkopuolista ohjaamista ja tukea. Oppiminen voi olla hidasta, varsinkin jos takana on monia huonoja kokemuksia ja kehomuisti on voimakas.

Olen myös Facebookissa ja Instagramissa

Palaa kotisivulle tästä

Kuvat: Anniina Gullans

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *